Kempele sijaitsee noin 13 km Oulun eteläpuolella ja vuonna 1987 sen väkiluku oli tuohon aikaan 9220. Kunta oli nopeasti kasvava alue, jossa kulkivat vilkasliikenteinen valtatie 4 ja Pohjanmaan rata. Valtatie 4:n uutta linjausta kuntakeskuksen itäpuolelle jo suunniteltiin- se toteutettiin kuitenkin 90-luvun puolella.
Ylikylän ja Kempeleen Koskelan väliselle peltoalueelle toteutettiin myöhemmin Zeppelin-kauppakeskus, mutta v. 1987 paikalla oli vielä peltoja. Yleisesti Kempele jakaantui tuolloinkin kahteen osaan, radan läntiseen sekä itäiseen puoliskoon. Radan ja Kempeleen asema-alueen välittömässä läheisyydessä itäpuolella sijaitsi Rentolan asutusalue jota myös Rentolanperäksi yleisesti kutsuttiin (alueen nimi vaihdettiin 90-luvun alussa Ristisuoksi). Rentolaa rajasi lännessä Pohjanmaan rata sekä Kempeleen rautatieasema, pohjoisessa Susikorpi-niminen metsäalue, lännessä muutamia peltoja ja eteläisen rajan voi sanoa muodostuneen Kempeleen läpi idästä länteen virtaavasta vähäisestä Kissaojasta.
Rentolassa sijaitsi työpaikkoja ja pienteollisuutta, kuten viljavarastoja, Pienteollisuustalo ravintoloineen ja kioskeineen, sekä Pohjanmaan Makeinen eli "karkkitehdas". Alueella järjestettiin vuosittain Kissankulman markkinat. Rentolanperän nuoriso kokoontui usein Pienteollisuustalon taakse, mikä herätti ajoittain närkästystä. Syksyllä 1987 julkinen liikenne oli kuntalaisten harmi, sillä Pohjanmaan radan korjaustyöt aiheuttivat muutoksia linja-autojen reitteihin. Kaiken kaikkiaan Rentola ja Kempele olivat kuitenkin rauhallisia paikkoja.
Lehtosaaren perhe
Rentolan asuinalueella Einarintiellä 1970-luvulla rakennetussa hyvin hoidetussa omakotitalossa asui myös Lehtosaarien perhe. Vuonna 1987 kotona vanhempiensa Eino Ilmari Lehtosaaren ja äitinsä Aino Lehtosaaren kanssa asui vielä 20-vuotias Rauno Veli Lehtosaari joka oli syntynyt 18.6.1967.
Lehtosaarilla elettiin ulkoisesti tavallista suomalaista perhe-elämää. Alkoholia käytettiin satunnaisesti, mikä toi ajoittain jännitteitä ihmissuhteisiin, mutta ei merkittävästi. Isä Ilmari huolehti talosta ja pihasta, kun taas Aino-äiti vastasi kotitöistä, ja perheen arki näytti ulospäin tasapainoiselta.
Lehtosaarilla oli kolme muuta poikaa, kaikki Raunoa vanhempia, mutta vanhinkin alle 30-vuotias vuonna 1987. Veljesten harrastuksiin kuuluivat mopojen virittely ja ilmakivääriammunta. Rauno oli hiljainen ja vetäytyvä, eikä liikkunut ulkona yhtä paljon kuin veljensä. Hänen oikea jalkansa, joka astui voimakkaasti sisäänpäin, vaikutti kävelyyn ja ajotapaan. Raunon elämä saattoi jäädä veljesten keskinäisessä dynamiikassa varjoon, mutta tarkkaa totuutta on huomattavan vaikea arvioida perheen ulkopuolelta.
Rauno Lehtosaari kävi muiden Kempeleessä radan itäpuolella asuvien tapaan Ylikylän peruskoulua, jonne menevät koululaiset oikaisivat yleisesti Rentolan asuinalueen etelä-ja itäreunaa kulkevalta Ristisuontieltä erään pienen leikkipaikan kohdalta erkanevaa hiekkapolkua, Kissaojan ylitse edelleen Ylikyläntielle, jonka vartta mentiin Kempeleen työväentalon sekä Kammosen sekä Ohukaisen vanhojen maatilarakennusten ohitse Kokkokankaantien risteykseen jossa sijaitsivat Ylikylän peruskoulun ns. vanha puoli, sekä tien toisella ns. uusi puoli. Aivan Ylikylän sivustaan on rakentunut myös Honkasen asuinalue, jonka laitamilla Muhoksen laidoille ulottuvan metsäalueeseen laidalla sijaitsee Kempeleen Pyrinnön urheilumaja ja Köykkyrin rinteen takaisella alueella metsässä Kempeleen ampumarata josta kuului varsinkin kesäisin aseiden pauketta. Ylikylän koulun liikuntatunneilla on tapana käydä Köykkyrin maastossa suunnistamassa.
Nuorta miestä kutsuu jossain vaiheessa 18-vuotta täytettyään Puolustusvoimat, asevelvollisuus. Näin ilmeisesti myös Rauno Lehtosaarta. Niinpä hänen katoamistapaukseensa liittyykin huhuja joiden mukaan hänen olisi pitänyt mennä armeijaan, mutta hän katosi ennen palvelukseen astumista. Jalkansa vuoksi hänet ilmeisesti määriteltiin B-palveluskelpoisuusluokkaan mutta tuolloin, v. 1987 jalkavika tuskin toi kokonaan vapautusta asevelvollisuudesta.
Rauno Veli Lehtosaaren katoaminen
Henkilötausta
Rauno Lehtosaaren katoamiseen liittyy useita mielenkiintoisia piirteitä. Toisin kuin monissa muissa tapauksissa, etsinnät aloitettiin välittömästi, jopa lentokoneiden avulla. Tämä herättää kysymyksen: miksi etsintöihin ryhdyttiin näin nopeasti? Lehtiartikkelissa mainittu poliisin toteamus, että "kadonnut ei pysty huolehtimaan itsestään", antaa tähän osittain vihjeitä.
Nuorella, fyysisesti toimintakykyisellä miehellä tällainen arvio viittaisi joko itsetuhoisiin ajatuksiin tai vakavaan mielenhäiriöön. Myös huhut liittyen asevelvollisuuden alkamiseen ovat eläneet sitkeästi vuosien ajan. Väitetään, että Rauno olisi ollut astumassa palvelukseen juuri katoamisaikaan, mutta tästä ei ole varmuutta. Hänen oikean jalkansa vamma olisi saattanut oikeuttaa kevennettyyn palvelukseen, mutta armeijaan liittyvät pelot ja paineet ovat voineet lisätä ahdistusta.
1980-luvulla asevelvollisuus herätti nuorissa miehissä ristiriitaisia tunteita. Armeijan kurinalainen ympäristö ja siihen liittyvät simputuskertomukset saattoivat ahdistaa erityisesti niitä, jotka eivät kokeneet itseään fyysisesti tai henkisesti vahvoiksi. Lisäksi siviilipalvelukseen hakeutumista pidettiin usein häpeällisenä, ja pitkiin hiuksiin mieltyneille ajatus pakollisesta hiustenleikkuusta saattoi tuntua erityisen masentavalta.
Yksi teoria on, että Rauno päätti katoamispäivänään 12.10.1987 lähteä Mourunginjärven tielle pyöräreissulle, vältellen palvelukseenastumista. Tämä teoria on kuitenkin vahvistamaton, mutta mikäli se pitää paikkansa, se selittäisi katoamispäivän ajankohdan.
Henkilötaustan pohdintaa
Rauno Lehtosaaren katoamiseen liittyy monia mahdollisia taustasyitä, mutta tarkkoja vastauksia ei ole. Tilanteen ymmärtämistä vaikeuttaa, että poliisin havaintoja ja tuon ajan tapahtumia ei ole dokumentoitu täysin julkisesti.
Jos Rauno Lehtosaari oli itsetuhoinen, on mielenkiintoista pohtia, miksi hän ei hakeutunut helpommin saavutettaville paikoille, kuten läheiselle junaradalle. Tuohon aikaan itsemurha oli valitettavasti nuorten miesten yleisin kuolinsyy, ja junan alle meneminen oli yleinen tapa.
On epäselvää, oliko Raunolla mukanaan välineitä, kuten ampuma- tai teräaseita tai lääkkeitä, jotka olisivat voineet viitata suunnitelmalliseen itsemurhaan. Hänen katoamisensa Mourunginjärven tien läheisyydessä voi viitata impulsiivisuuteen tai siihen, että hän halusi poistua näkyvistä ilman selvää suunnitelmaa.
Itsemurhan taustalla olevat syyt ja toimintatavat ovat usein monimutkaisia. Yksinäisyys, ahdistus tai jopa tietynlainen harkinnan puute saattavat ohjata henkilön odottamattomille poluille. Mourunginjärven tie saattoi tarjota hänelle rauhallisen ja eristäytyneen paikan, mikä voi selittää valitun sijainnin.
Tällaisissa tapauksissa on kuitenkin tärkeää muistaa, että monet kysymykset jäävät vaille vastauksia ilman selkeitä todisteita tai havaintoja.
Mysteeri Mourunginjärven metsissä: Rauno Lehtosaaren katoaminen
Viimeinen havainto
Rauno Lehtosaari nähtiin viimeksi Köykkyrin Pyrinnön urheilumajan lähistöllä Mourunginjärvelle johtavalla metsäautotiellä. Tämä antaa viitteitä siitä, että hän olisi voinut kadota laajoille Mourungin ja Tahkoselän metsäalueille Kempeleen ja Muhoksen välimaastoon.
Reitti Mourunginjärvelle
Pyörällä Einarintieltä Mourunginjärven uimarannalle kesti noin 30 minuuttia. Mourungin metsäautotie oli 1987 huonokuntoinen, kapea ja sateiden jälkeen paikoin lähes kulkukelvoton, erityisesti veden täyttämien ojien vuoksi. Vesistöjen ylittäminen vaati kahlaamista tai improvisoitujen siltojen rakentamista. Tienvarsilta löytyi paljon romua, mikä teki etsintätyöstä haastavaa.
Järven erityispiirteet
Mourunginjärvi on Kempeleen ainoa järvi, pinta-alaltaan 0,114 km², ja se sijaitsee noin 20 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Mourunginjärvi on suo- ja metsäalueiden ympäröimä matala järvi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tekemien mittauksien mukaan järven vesi on keväisin varsin hapanta. Järven pohjoisrannalla sijaitsi tuolloinkin uimaranta, itärannalla on muutamia vapaa-ajan asuntoja. Järven vesi on suoperäistä ja tummaa, joten näkyvyyttä ei juurikaan ole, pohjassa mahdollisesti jotain olevaa kuten ruumista, on mahdoton pinnalta käsin havaita. Eteläiset rannat ovat täysin vetelää kulkukelvotonta suota, uimarannallakin äkkisyvä alkaa nopeasti.
Metsiin eksynyt?
Jos Lehtosaari vaelsi Mourungin metsäalueelle, hän saattoi menehtyä hypotermiaan tai nestehukkaan. Lokakuussa metsässä liikkuvien määrä vähenee, mikä voisi selittää, miksi häntä ei löydetty. Hänen polkupyöränsä mahdollinen löytyminen olisi voinut tarjota lisäjohtolangan, mutta on epäselvää, mitä pyörälle tapahtui.
Kadonneena yhä mysteeriksi jäänyt
Rauno Lehtosaaren katoaminen Mourungin metsäseudulla muistuttaa siitä, kuinka suuri ja arvaamaton suomalainen erämaa voi olla. Huonot olosuhteet ja rajallinen etsintätyö tekivät tapauksesta yhden Kempeleen historian pysyvimmistä mysteereistä. Entä jos Rauno sattui jäämään sellaiselle alueelle jossa marjastajat tai sienestäjät eivät sattumoisin kuljeskelleet? Lokakuussahan marjastus ja sienestysajat jo olivat ohitse. Metsiin on Suomessa ennenkin kadonnut ihmisiä jopa jäljettömiin.
Muut mahdolliset syyt katoamiselle
Rauno Lehtosaaren katoamiseen liittyy useita mahdollisuuksia, mutta yksikään ei selitä tapahtumia tyhjentävästi.
Henkirikos?
Henkirikoksen mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois, vaikka mitään selkeitä motiiveja tai todisteita ei ole. Ei tiedetä, oliko Raunolla vihamiehiä tai velkaongelmia. Myöskään perheenjäsenten osallisuus ei vaikuta todennäköiseltä, vaikka huhuja ja epäilyksiä on liikkunut.
Kodista lähtemisen syyt
Raunon perhe-elämästä tiedetään vähän. Ilmapiiri kotona saattoi mahdollisesti vaikuttaa katoamiseen, mutta todisteet tästä ovat puutteellisia.
Liikenne ja vaihtoehtoiset reitit
Valtatie 4:n vilkas liikenne kulki Kempeleen keskustan ja Rentolan alueen kautta, mutta Mourungintien varrella liikenne oli hyvin hiljaista. Ajatus siitä, että Rauno olisi noussut autoon, on epätodennäköinen, koska hänet nähtiin viimeksi pyöräilemässä.
Toinen mahdollisuus on, että hän jatkoi Mourunginjärveltä pidemmälle, esimerkiksi Juurussuon, Oulujoen tai jopa Muhoksen suuntaan. Madekosken ja Oulun Merikosken alueet ovat tunnettuja hukkumispaikkoja. Yläkanavan hukkuneet löytyvät yleensä ennen turbiineja, mutta alakanavan kautta ruumiit voivat ajautua Toppilansalmesta avomerelle ja jäädä löytämättä.
Mereen hukkuminen?
Liminganlahden ja Kempeleenlahden rannat ovat matalia, ja niiden sijainti poikkeaa viimeisestä havaintopaikasta. Hukkuminen merelle tuntuu siksi epätodennäköiseltä skenaariolta.
Johtopäätökset
Rauno Lehtosaaren katoamisen syy on yhä mysteeri, jossa henkirikos, luonnolliset syyt ja onnettomuudet ovat kaikki mahdollisia. Todisteiden ja johtolankojen puute tekee tapauksen ratkaisemisen erityisen vaikeaksi.
Kempele, tuhansien huhujen paikka
Rauno Lehtosaaren katoaminen jätti jälkeensä vain vähän konkreettisia todisteita, mutta paljon spekulaatioita. Kempeleessä huhut liikkuivat erityisesti Karutsa-nimisessä keskiolutkuppilassa, jossa jaettiin tarinoita Mourungintien metsistä ja korsuista, joiden väitettiin olevan Raunon rakentamia. Jotkut kertoivat nähneensä hänet metsissä retkeillessään tai marjastaessaan.
Sitkeät huhut Ruotsiin muutosta
Yksi yleisimmistä huhuista oli, että Rauno muutti Ruotsiin välttyäkseen asevelvollisuudelta. Tämä tarina elää yhä joidenkin paikallisten mielissä, vaikka sen todenperäisyyttä ei ole vahvistettu. Huhun alkuperä saattaa liittyä samankaltaisen nimen sekaantumiseen.
Hurjemmat tarinat
Eräs sitkeä huhu väitti, että Rauno löydettiin hirttäytyneenä Mourungintien sähkölinjoista, mutta tälle ei ole löytynyt vahvistusta. Toinen väite oli, että Raunon perheenjäsen olisi surmannut hänet äkkipikaistuksissaan. Näillekään tarinoille ei ole olemassa mitään todisteita.
Paikallinen poliisi ja katoamisen uutisointi
Kempeleessä ei tuolloin ollut omaa poliisiasemaa, mikä rajoitti viranomaisten resursseja. Paikallista "Jokipoliisia" syytettiin tuloksettomista etsinnöistä, vaikka yksittäisen poliisimiehen mahdollisuudet löytää kadonnut laajoista metsistä olivat käytännössä olemattomat.
Unohtunut tapaus
Vaikka Raunon katoamista etsittiin aluksi aktiivisesti ja jopa uutisoitiin, tapaus vaipui nopeasti unholaan. Huhut kuitenkin elävät edelleen Kempeleessä, muistuttaen, kuinka vähän vastauksia katoamisen syistä on löydetty.
Miksi Rauno Veli Lehtosaarta ei ole löydetty?
Rauno Veli Lehtosaaren katoamiseen liittyy useita selitysvaihtoehtoja, jotka vaikeuttavat löytämistä:
-
Korsut tai majat
Rauno saattoi hakeutua itse tai muiden rakentamaan korsuun tai majaan, jota ei tuolloin tarkastettu riittävän ajoissa. Ajan myötä luonto olisi voinut peittää mahdolliset jäljet kokonaan.
-
Mourunginjärvi
Jos Rauno päätyi Mourunginjärveen, kylmä talvi 1987 saattoi viilentää veden niin, ettei ruumis koskaan noussut pintaan. Järven tumma ja samea vesi sekä pehmeä pohja tekisivät jäänteiden havaitsemisesta erittäin vaikeaa.
-
Suonsilmät
Hukkuminen läheisten soiden vetisiin suonsilmiin, kuten Tahkoselän Haukkasuolle, on yksi mahdollinen selitys. Suoalueet voivat peittää jäljet täysin, jolloin löydöt ovat lähes mahdottomia.
-
Jäte- ja romukasat
Mourungintien varrella olleet romukasat ja jätekasautumat saattoivat hämätä etsijöitä. Jos Rauno on menehtynyt tällaiseen paikkaan, hajut ja näkyvyys ovat saattaneet sulautua ympäristön aiheuttamiin vaikutelmiin.
-
Vaikeat etsintäolosuhteet
Sateinen kesä 1987 teki etsinnät erittäin haastaviksi. Vetiset metsäojat ja upottavat suot estivät tehokkaat maastoetsinnät, ja jopa Mourungintie oli todennäköisesti monin paikoin läpäisemätön.
-
Laajat ja vaaralliset alueet
Mourungin metsäalueiden ja Tahkoselän kaltaisten laajojen ja upottavien soiden kattava tutkiminen olisi vaatinut mittavia resursseja, joita ei ollut saatavilla. Tällainen operaatio olisi ollut käytännössä mahdollista vain armeijan avulla.
Johtopäätös
Rauno Lehtosaaren katoaminen yhdistää monia haastavia tekijöitä: luonnon vaikeakulkuisuutta, etsintäolosuhteiden puutteita ja katoamisalueen valtavaa laajuutta. Ilman uusia johtolankoja tapaus saattaa jäädä mysteeriksi.